Laiduntava karja hoitaa maisemaa

Suomalainen nauta käyttää ravintonaan pääasiassa nurmirehua. Nurmi on erinomainen osa monipuolista viljelykiertoa. Sen lisäksi sitä voidaan kasvattaa myös sellaisilla pelloilla, jotka eivät sovellu ihmisten ravinnoksi sopivien viljojen tai kasvien tuotantoon. Nurmen viljelyllä on monia positiivisia vaikutuksia ympäristöön: se esimerkiksi vähentää maan eroosiota, pitää huolta maan rakenteesta ja ylläpitää maan hiilivaroja. Se myös vähentää peltomaan typpipäästöjä.
Tämän lisäksi lihakarja laiduntaa usein luonnonlaitumilla ja pitää samalla auki uhanalaisia perinnemaisemia eli perinnebiotooppeja. Näille alueille on aikojen saatossa kehittynyt monimuotoinen luontoympäristö, jonka kasvi- ja eläinlajisto on riippuvainen laidunnuksesta. Laiduntaminen on naudoilla myös lajinomaista käyttäytymistä ja karkearehu märehtijän ensisijainen ravintolähde.
Olemme Thorsvikissa keskittyneet herefordien jalostukseen jo vuodesta 1975. Rotu on alunperin peräisin Herefordshiren kreivikunnasta Englannista. Herefordit ovat erinomaisia emoja sekä tehokkaita korsirehun käyttäjiä. Herefordit soveltuvat erityisen hyvin luonnonlaidunten ja perinneympäristöjen laiduntajaksi, koska ne hyödyntävät  ravinnon sellaisestakin maastosta, jota ei voisi viljellä ollenkaan tai jolle viljan viljely ei sovellu. Siksi WWF pitää luonnonlaidunlihaa suositeltavimpana naudanlihana! Thorsvikin karja laiduntaa toukokuusta lokakuuhun sekä luonnonlaitumilla että nurmilaitumilla, ja syö talvella vain omilta pelloilta kerättyä rehua. 

 

Tiedä, mitä syöt – osta laadukasta lihaa suoraan tilalta!

Myymme premium-naudanlihaa suoraan kuluttajille ja ravintoloille, ilman välikäsiä. Thorsvikista ostamasi liha on tummaa ja marmoroituvaa, ja tulee  hereford-rotuisista eläimistä. Myynti on keskittynyt kesään ja syksyyn, eläinten vuodenkiertoon perustuen. Tilaukset tehdään sähköpostitse ja asiakkaat noutavat lihat tilalta ennalta ilmoitettuna päivänä. Voit varata laatikoiden ja jauhelihan lisäksi kaikkia ruhon osia, ja kokolihan lisäksi voit tilata myös sisäelimiä, kielen tai hännän, tai vaikkapa koirille luita!

Jos haluat saada ilmoituksen, kun seuraavan erän tilauksia otetaan vastaan, lähetä meille yhteystietosi. Tee tilaus, ilmoittaudu tiedotuslistalle tai tiedustele lihan saatavuutta sähköpostitse: thorsvik@thorsvikhereford.fi.

 

Niin mikä lihakarja?

Lihakarjan keskeinen ominaisuus on nimensä mukaisesti lihaksikkuus. Liharotuinen eläin muuntaa erityisen tehokkaasti ruohon lihaksi. Eri liharotujen eläimistä saadaan erilaista lihaa: esimerkiksi lihan marmoroitumisen aste vaihtelee eri rotujen välillä.
Kotimaisessa naudanlihan tuotannossa eläimiä lääkitään vain eläinlääkärin määräyksestä sairauksien hoitoon. Monissa muissa maissa eläimiä voidaan lääkitä ennaltaehkäisevästi antibiooteilla ja vaikuttaa eläinten kasvuun hormoneilla.

Pihviliha tarkoittaa kaikkea lihaa, joka liharotuisesta naudasta saadaan. Lihakarjaa kutsutaankin myös pihvikarjaksi. Arvokkaiden ja tuttujen fileiden lisäksi eläimestä voidaankin hyödyntää kaikki ruhonosat. Jokaiselle osalle on oma, sen parhaat puolet esiin tuova suositeltava valmistustapa ja kypsennysaika.

 

Emolehmä kasvattaa oman vasikkansa

Lehmä poikii kerran vuodessa vasikan, ja kantaa vasikkaansa noin yhdeksän kuukautta. Liharotuisia lehmiä kutsutaan emolehmiksi, koska ne hoitavat ja imettävät omaa vasikkaansa pitkään, kuudesta kahdeksaan kuukautta. Thorsvikissa lehmät poikivat keväällä ja viettävät laidunkauden vasikan kanssa yhdessä. Emoltaan ja laumalta vasikka oppii naudan elämästä, esimerkiksi lauman käyttäytymissääntöjä ja mitä sopii syödä.
Syksyllä laidunkauden päättyessä vasikka ja lehmä vieroitetaan toisistaan. Thorsvikissa vieroituksen apuna käytetään nenäläppiä, jotka laitetaan vasikoille ennen varsinaista vieroitusta: lappu estää utareelle pääsyn ja vasikka oppii hakemaan ravintonsa muualta, viettäen silti aikaa emonsa kanssa. Näin vieroituksen aiheuttama stressi minimoidaan. Sisäruokintakauden naudat viettävät pihatossa: tiineet lehmät, sonnit, sonnivasikat ja lehmävasikat kaikki omissa ryhmissään. Keväällä syntyvät taas uudet vasikat, ja vuodenkierto jatkuu.

 

Sanastoa

Sonni = urospuolinen nauta
Lehmä = vähintään kerran poikinut naaraspuolinen nauta
Vasikka = alle 8 kk ikäinen nauta
Emolehmä = liharotuinen lehmä, kasvattaa oman vasikkansa
Hieho = naaraspuolinen nauta, joka ei ole vielä poikinut
Härkä = kastroitu uros; käytetään usein ruokalistoissa nimityksenä naudanlihalle, mutta Suomessa ei pääsääntöisesti kasvateta härkiä
Pihviliha = liharotuisen naudan eli pihvikarjan liha
Marmoriliha = liha, jossa on reilusti lihaksen sisäistä rasvaa
Raakakypsytys = alhaisessa lämpötilassa lihan mureuttaminen
Pihatto = navetta, jossa eläimet voivat liikkua vapaasti, olemassa sekä lämmitettyjä että lämmittämättömiä
Perinnebiotooppi = perinnemaisema, johon on kehittynyt pitkäaikaisen laidunnuksen myötä oma kasvi- ja eläinlajisto

 

Lisää tietoa

Luonnonlaidunlihantuottajat ry
Pihvikarjaliitto
Suomen Hereford ry
American Hereford Association
Luonnonvarakeskus Luke – FootprintBeef
WWF – Luonnonlaidunliha